Ryömintätilojen vaikutus sisäilman laatuun

Ei ole lainkaan harvinaista, että ryömintätilan muottilaudoitukset ovat paikoillaan ja muu orgaaninen jäte mätänee maata vasten, vesilammikko pitää ylittää uiden, ontelolaatan vesipisaroista heijastuu ”ledvalot” otsalampun valossa, eikä alapohjaan ole järjestetty minkäänlaista tuuletusta tai se on hyvin puutteellinen. Mahdolliset salaojat eivät vedä ja maaperä tai kallio johdattaa pintavedet suoraan vasten sokkelia.

Lisäksi jätevesiputkien kannakoinnit ovat pettäneet ja ne saattavat jopa olla tuettuna erilaisiin puurakennekyhäelmiin.  Putkiläpivienneistä pilkottaa villa.

Asuintilat ovat lähtökohtaisesti hiukan alipaineisia ulkoilmaan ja alapohjaan nähden. Mikäli talo on ollut ilman hallittua korvausilman saantia vuosikymmeniä, sen voi jo haistaa, melkein maistaa.

Ryömintätilojen olosuhteiden vaikutus oleskelutilojen sisäilmaan yhdessä huonosti toimivan ilmanvaihdon kanssa on merkittävä. Mikrobiologisesti saastunutta ilmaa vuotaa rakenneliittymien ja putkiläpivientien kautta asuintiloihin. Ihmiset sairastelevat, eikä epämääräisten oireiden aiheuttajasta saada kiinni.

Ilmavuodot koskevat myös maanvaraista laattaa ja uusissa taloissa ilmavuodot eivät ole lainkaan harvinaisia. Tosin uusissa taloissa ryömintätilat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Tarkoitushan on, että nykytalot koneellisilla ilmanvaihdolla ovat mahdollisimman tiiviitä, energiaa säästäviä pullotaloja. 

Paineisuudet ja ilmavuodot voidaan onneksi mitata. Tutkimusten kautta selvitetään ongelmanaiheuttajat ja onneksi ne voidaan korjata.

Helsinki, 3.11.2021

Vesa Toiviainen